2013 oli hyvä sijoitusvuosi, +35%


Tavoitteista jäljessä

Vuosi 2013 alkoi pahasti tavoitteista jäljessä. Olin alkuvuonna tavoitteestani 41% jäljessä. Vuoden aikana markkinat olivat kuitenkin äärimmäisen suotuisia, ja vuoden päätteeksi salkkuni kiri eron 18 prosenttiin. Toki, edelleen ollaan jäljessä, mutta isossa mittakaavassa näyttää jälleen lupaavalta.

Takaisin nousu-uralla
Seuraan salkkua sekä suhteellisen voiman kautta, että myös tietenkin tuottojen kautta. Seuraava kaavio näyttää kehityksen seuraavilla mittareilla:
  • Toteutunut tuotto, eli myydyt positiot (aika- ja arvopainotettu)
  • Salkun aika- ja arvopainotettu voitto%. Tämän pitäisi indikoida salkun kehityssuuntaa, vaikkakin välillä annualisoitu tuotto voi pamahtaa pilviin, jos lappu kallistuu nopeasti ostamisen jälkeen)
  • Salkun arvopainotettu tuotto (perinteinen arvopainotettu tuotto, ei annualisoitu). Tämä kertoo siis täsmällisesti, kuinka paljon salkun positiot ovat arvopainotettuina plussalla.
  • Yhteistuotto. Vain arvopainotettu, yhdistää nykyiset positiot ja myydyt.
  • Aika- ja arvopainotettu yhteistuotto. Tämä on toistaiseksi paras keksimäni mittari koko sijoitustoiminnalle ja kuvastaa kuinka monta prosenttia sijoitukseni keskimäärin (teoriassa) kasvavat vuodessa. Tällä hetkellä se on noin 33%. Toki tämä ei ole koko totuus.


Samaa asiaa voidaan tarkastella myös suhteellisen voiman kautta. Ensisijainen tavoitteeni on pitää suhteellinen voima yli 1. Toteutuneiden kauppojen osalta näin ei ole (vaan noin 0.97). Tämä johtuu siitä, että tarkasteluajanjakso on lyhyehkö ja stop-lossit ovat aiheuttaneet myyntejä hyviä lappuja nopeammin. Ajan myötä näyttäisi että myytyjenkin positioiden suhteellinen voima tulee päätymään yli yhden, sillä salkkuun on mätien omenien poistamisen jälkeen jäänyt varsin hyviä osakkeita.


Vuoden aikapainotettu tuotto +49%, myyntivoittoveron jälkeen +35%

Keskusta-asunnon ja Espoon rivariasumisen kustannusvertailu

Olemme puolisoni kanssa pohtineet asunnon ostoa. Työskentelemme molemmat pääkaupunkiseudulla, joten vaihtoehtoja on valinnanvaikeuteen saakka. Vaikeinta on ollut hahmottaa, kuinka kalliiksi todellisuudessa keskustassa asuminen tulee korkeampine myynti-hintoineen, verrattuna vaikkapa Espoon lähiöstä ostettuun rivariin ja auton käyttöön.

Tietenkään asuntoa ei pidä pelkässä rahassa mitata, mutta se helpottaa, kun voi punnita eri vaihtoehdot myös rahan kannalta.

Esimerkkimme on fiktiivinen, mutta pyrkii lähelle realismia. Fiktiivisessä vertailussamme ovat mukana seuraavanlaiset kohteet.

Espoo-lähiöKeskusta
Tyyppi79 m² 3h+k+s+piha76 m² 3h+k+kph+erill.wc, p
Hinta
245 000 €
415 000 €
Neliöhinta
3 101 €
5 461 €
Auton hankinta
10 000 €
Ei tarvita
Käsiraha
24 500 €
41 500 €
Tarvittava laina
223 000 €
373 500 €
Vastike
280 €
370 €
Kuulostaako realistiselta?

Oletuksia

  • Esimerkkimme fiktiivisellä parilla on tarvittaessa käsiraha kalliimpaan asuntoon, eli 41 500 €. Päätyessään halvempaan asuntoon, parimme sijoittaa yli jäävän osan, 17 000 €, osakkeisiin.
  • Oletamme parin yhteisten nettotulojen olevan 4 200 € kuukaudessa.
  • Parimme elää melko pienillä menoilla - vain 1 700 € kuukaudessa, jolla katetaan kaikki kulut - asuntoa lukuunottamatta (ruoat, vaatteet, julkinen liikenne, huvittelut, vakuutukset jne.). Melko vähänhän se on, mutta esimerkkiparillemme riittävästi.
  • Helpottaaksemme laskelmia, oletamme korkojen olevan tasaisesti noin 3,5% marginaalien kanssa seuraavan 5 vuotta.
  • Espoossa asumista varten hankitaan auto, jonka vuosikulut bensoineen ovat noin 5 000 €. Tällä pitäisi pystyä hoitamaan kaikki kulut myös katsastuksesta huoltoihin.

Kuukausitalous

Espoo-lähiöKeskusta
Vastike
280 €
370 €
Auton kulut
417 €
0 €
Annuiteetti
1 147 €
1 859 €
Säästöt/kk
656 €
271 €

Autoilusta huolimatta, Espoossa jää kuukausittain paljon enemmän säästöön, kuin keskustassa. Joko arvaatte mihin tässä tullaan päätymään - kumpi on rahallisesti kannattavampi vaihtoehto?

Viiden vuoden päästä...

Ajatellaan, että viiden vuoden päästä pari myy asuntonsa. Tämän viiden vuoden aikana, parimme on saanut sijoittamilleen rahoilleen 15% tuoton osakemarkkinoilta. Maksetuista asuntolainan koroista parimme saa verovähennystä pääomatuloistaan. Verovähennyksillä säästetyt varat parimme päättää myös sijoittaa. Asunnon arvo Espoossa on noussut 3% ja keskustassa 5% vuosivauhtia. Miltä lopputulos näyttää?

Espoo-lähiöKeskusta
Lainaa jäljellä
-198 766 €
-322 078 €
Sijoitettujen kuukausisäästöjen arvo
+56 648 €
+23 409 €
Korkojen verovähennysten sijoittaminen
+10 767 €
+17 446 €
Asunnon arvo lopussa
+252 350 €
+435 750 €
Sijoitettu osa käsirahasta
+34 193 €
0 €
Yhteensä
+155 192 €
+154 527 €
Ero on siis alle 700 €

Tämä on häkellyttävää. Laske vaikka itse! Jos lukitut solut häiritsevät, voit kopioida taulukon itsellesi:
Klikkaa kuvaa

Loppuhuomioita

  1. Pohdi vaihtoehtoja. Sillä on valtava merkitys, kuinka paljon kuukaudessa pystyy säästämään. Jos et joudu maksamaan asuntolainan korkoja, voit käyttää rahaa salkkusi lihavoittamiseen.
  2. Auto ON valtava kuluerä. Mikäli ilman autoa pärjää, säästää 5 vuodessa jo 50 000 euroa.
  3. Asunnon arvon nousu. Mikäli asuntojen arvot eivät nousisi lainkaan, häviäisi keskusta-vaihtoehto Espoolle noi 15 000 €. Totuus kuitenkin on, että Helsingin keskustassa asuntojen arvot nousevat nopeammin.
  4. Säästö käsirahassa on arvokas. Huomaa, miten 17 000 € säästö käsirahassa tuplaantui 5 vuoden aikana.
  5. Vipuvaikutus. Jos sama tarkastelu tehtäisiin jo 2 vuoden päästä ostohetkestä, olisi keskusta-vaihtoehto noin 17 000 € tuottoisampi. Miksikö? Parimme on vivuttanut suuremmalla lainarahalla. 8 vuoden kuluttua ostohetkestä Espoo-vaihtoehto taas on 33 000 € tuottoisampi, koska parimme ehtii säästämään enemmän ja saamaan osakkeissa hyvää korkoa korolle.
  6. Osaketuotto. 15% on melko hyvin. Mikäli osaketuotto jää pienemmäksi, se näkyisi Espoo-vaihtoehdon huonompana kannattavuutena - ei tosin kovin suuresti, sillä korkoa-korolle vaikutus on 5 vuoden aikana melko maltillista.
En ole sanomassa, että kaikkien pitäisi muuttaa keskustaan vaikka asunnot ovatkin siellä kalliita. Sanonpahan vain, että asia on kiehtovan monimutkainen rahallisesti mitattuna. Vihdoinkin tunnen ymmärtäväni näiden kahden vaihtoehdon rahallisen vaikutuksen!

Yllätyitkö sinä?