Indeksiä parempi David Dreman

lue myös John Neffin strategia (Gurujen oppeja osa 2)

Tämä blogiartikkeli on kolmas osa 10 gurun sarjaa.

David Dreman

David Dreman (s. 1936)

Dremanin luotsaama Kemper Dreman High Return Fund oli vuodet 1988-1998 tiiviisti parhaimpien rahastojen kärkilistoilla. Hänen kirjansa "Contrarian Investment Strategies" kuvaa Dremanin sijoitusstrategiaa hyvin: vastavirtaan uimista, halpojen osakkeiden suosimista.

Dremanin strategiaan sopii Buffetin lausuma "ahnehdi kun muut pelkäävät, pelkää, kun muut ahnehtivat", sillä myös Dreman suosii ostamista kriisien aikoina muiden sijoittajien paetessa osakkeista. (Itse yritin muuten noudattaa tätä neuvoa ja ostin Eniroa - siitä ollaankin näin osavuosikatsauksen jälkeen 20% miinuksella - mutta no, strategia on monivuotinen [Lisäys 30.10.2010] ja edellyttää riittävää hajauttamista)


Dremanin ajatus riskistä muistuttaa äärimmäisen paljon Grahamin ja Neffin ajatuksia. Dreman kuvaa riskiksi sen todennäköisyyden, että omaisuutesi on sijoitushorisonttisi jälkeen kutistunut tai menestynyt vaihtoehtoisia sijoitusmuotoja huonommin. Volatiliteetilla on Dremanille hyvin vähän merkitystä, sillä esimerkiksi 10 vuoden sijoitussuunnitelmassa lyhyen aikavälin kurssiheilahtelut eivät paina.

Dremanin strategia lyhyesti

• [Lisäys 30.10.] Kuten kommenteissa mainitaan, tämäkin strategia edellyttää hajauttamista. 10-20 osaketta on ihan sopiva määrä.
• P/E-luku markkinoiden 20% pienimpien joukossa
• hinta/kassavirta (P/CF) suhde markkinoiden 20% pienimpien joukossa
• hinta/tasearvo (P/B) markkinoiden  20% pienimpien joukossa
• hinta/osinko markkinoiden  20% pienimpien joukossa
• Keskity 1500 suurimpaan yritykseen
• Suosi tasaista myynnin kasvua
• osakekohtainen tulos (EPS) nyt ja tulevaisuudessa tulisi olla markkinoiden keskiarvoa parempi
• happotesti vähintään 2 (current ratio)
• osinko/osakekohtainen tulos historiallisen matalalla
• ROE markkinoiden 1500 suurimman yrityksen parhaimmassa kolmanneksessa
• EBIT vähintään 8%
• Koko sijoitetun pääoman tuotto parempi kuin DJIA
• D/E-luku max 20% (velka/tase)

Dremanin trackrecord

• Dremanin luotsaama rahasto tuotti 1988-1998 vuosittain 17% kun vertailuindeksi S&P 500 tuotti 14% (lähde)
• Validea.com:in salkku on 2003 vuoden jälkeen tuottanut vuosittain 8.4% kun vertailuindeksi S&P 500 on tuottanut vuosittain 2.3%

Ei pöllömpi track-record.

John Neffin strategia (Gurujen oppeja osa 2)

lue myös Gurujen oppeja osa 1: Benjamin Graham

John Neff

John Neff (s. 1931)

Kuten Graham, Neff keskittyi arvo-osakkeisiin. Samaan tyyliin, hän sijoitti aliarvostettuihin osakkeisiin, joilla oli hyvin vähän laskuvaraa, mutta korjausvaraa ylöspäin riitti. Neffin 1964-1995 kestänyt ura Windsorissa toi keskimäärin 13,7% tuoton S&P 500:n tuottaessa vuosittain 10,6%.

Neffin strategia keskittyi vahvasta alhaisiin P/E-lukuihin. Moni kuvailee häntä kontraajaksi (Contrarian) suosimiensa osakkeiden vuoksi, mutta itseään hän kuvailee mielummin alhaiseen P/E-lukuun sijoittajaksi. Molemmissa on totuutta, sillä Neffin salkusta löytyi usein markkinoiden aliarvostetuiksi piiskattuja hylkiöosakkeita.

Vaikka jotkut toiset menetelmät vaikuttaisivat parempituottoisilta, on Neffin kolmikymmenvuotinen ura vakuuttava. Maailmassa on harvoja, jotka voivat kehuskella vastaavalla. Tarkastellaanpa, minkälainen on Neffin strategia.

Neffin strategia

• P/E-luku 40%-60% markkinoiden keskiarvosta
• Liian pienet P/E-luvut kielivät ongelmista
• Osakekohtaisen tuloksen kasvu 7%-20%
• Yli 20% kasvu kielii suuresta riskistä
• Ennustettu osakekohtaisen tuloksen kasvu yli 6% tälle vuodelle sekä tulevaisuuteen
• Vaikka Neff tunnustaa ennustamisen vaikeaksi, oli positiiviset odotukset tuloksen kasvulle eräs tärkeä kriteeri.
• Myynnin kasvu yli 70% osakekohtaisen tuloksen kasvusta tai yli 7%
• Myynnin kasvu on kriittistä yrityksen kehitykselle - katteet eivät parane loputtomiin
• Kokonaistuotto / P/E-luku (osakekohtainen tulos + osinko)/(P/E) yli kaksinkertainen markkinoiden tai toimialan keskiarvoon
• Tämä mittari oli tärkeä Neffille osoittamaan, kuinka paljon joka pennille sai vastetta. Iso luku merkitsi, että yritys tahkosi hyvää odotettua tuottoa alhaisella hinnalla ja ilman, että osakkeen arvon alenemisesta olisi suuria riskejä.
• Positiivinen vapaa kassavirta
• Tämä kertoo yrityksen liikkumavarasta ostaa vaikkapa omia osakkeitaan, maksaa osinkoa, tehdä yritysostoja yms.
• Tasaisesti kasvava osakekohtainen tulos (Edellisen vuoden ajalta, kvartaalin osakekohtainen tulos on ollut vuotta aikaisempaa suurempi)
• Kuvaa luonnollisesti tasaista kasvua.

(The Guru Investor ss. 55-71)

Neffin menetelmän track-recordeja

• Neffin 1964-1995 kestänyt ura Windsorissa toi keskimäärin 13,7% tuoton S&P 500:n tuottaessa vuosittain 10,6%.
• Validea.com:in kuukausittain uudelleenbalansoitu salkku, 2.1.2004 jälkeen vuosittainen kasvu 3% kun vertailuindeksi S&P 500 tuottanut 1,6%

Loppukaneettina: viimeiset 6 vuotta on ollut selvästi indeksiä parempi, joskin selkeästi parempaakin kasvua on saatu aikaiseksi muilla menetelmillä.

Merirahtiliikenne hiljaista, D/S Nordenia salkkuun

Dampskibsselskabet Nordenilla on hiljaista. Kuivarahti on osoittanut jo paranemisen merkkejä, kun tankkeritoiminta on edelleen lähellä nollatulosta. Ennusteitaan yritys jatkuvasti korottaa, mikä valaa uskoa tulevaisuuteen. Yhtiö ei ole pahassa pulassa. Osinkoa yritys antaa hieman 3 prosentin päälle. P/E-luku hieman kahden yläpuolella (!). Tutustukaapa, tässä on hyvä yritys halvalla: vuoden 2007 huipuista 700 DKK ollaan tiputtu 200 DKK pintaan - suurimmaksi osaksi ihan syystä toki, mutta uskoisin että markkina on ylireagoinut pahasti.

Kannattaa katsoa viime vuoden tulokset ja verrata vaikka tämän vuoden ennusteisiin vielä. EBITin odotetaan kasvavan 54%, vaikka osake ei ole reagoinut 2009 vuoden loppuun lainkaan.2008 huiipuihin on vielä yli 200% kasvettavaa, mutta kyllä kai se merirahtitoiminta pikkuhiljaa jonkin verran elpyy. Lisäsin salkkuun, katsotaan parin vuoden päästä!

Gurujen oppeja osa 1, Benjamin Graham

Benjamin Graham

Benjamin Graham (1894 - 1976)

Benjamin Grahamia pidetään arvosijoittamisen isänä. Eikä suotta. Itse Warren Buffet oli Grahamin eläessään hänen oppilaansa sekä ystävänsä.

Grahamin sekä Jerome Newmanin yhdessä luotsaama yritys sai vuosina 1936-1956 aikaan yli 20 prosentin keskimääräisen vuosittaisen kasvun samalla, kun S&P 500 kasvoi vuodessa keskimäärin 12,2%. Miten hän tähän pystyi?

Graham oli hyvin konservatiivinen ja defensiivinen sijoittaja. Hän pyrki tekemään kaikkensa turvatakseen sijoittamansa pääoman. Graham etsi aliarvostettuja osakkeita, joilla oli hyvin vähän laskuvaraa, mutta potentiaalia nousta oikeaan arvoonsa. Yrityksellä tuli olla perusasiat kunnossa, mutta osakkeen hinta poljettu riittävän alas. Tällaiset sijoitukset olivat äärimmäisen riskittömiä kohteita: negatiiviset uutiset harvoin pystyivät painamaan osakkeen alehintaa paljoa alemmas, kun taas positiiviset uutiset saattoivat korjata aliarvostuksen.

Graham ei pitänyt sijoitusten ajoittamista sijoittamisena. Hän ei uskonut lyhyen tähtäimen muutoksien ennustettavuuteen. Se, miten osake liikkui lähitulevaisuudessa, oli merkityksetöntä. Vain sillä oli merkitystä, millä hintatasolla osake oli verrattuna oikeaan arvostustasoon. Mitä alemmalla tasolla, sitä korkeampi oli arvostuksen turvamarginaali, kuten Graham sitä kutsui.

Tämän herran ajatuksista kannattanee ottaa oppia omaan sijoitusstrategiaansa.

Benjamin Grahamin menetelmä yksinkertaistettuna:

1. Hajautus: 10-30 osaketta
• Riskin hajauttamista, luonnollisesti
2. Älä sijoita teknologiaosakkeisiin
• Ovat ennalta-arvaamattomia
3. Liikevaihto vähintään $340 miljoonaa
• No, sijoita isoihin firmoihin :). Mikä on iso firma, voit päättää itse.
4. Happotesti (current ratio) oltava vähintään 2.0
• Yrityksellä ei ajaudu helposti finanssikriisiin
5. Pitkäaikainen velka ei saa ylittää käyttöpääomaa
• Yritys ei elä yli varojensa
6. Tasaisesti kasvava osakekohtainen tulos (EPS) viimeiseltä vuosikymmeneltä (yli 30% vuodessa, ei yhtäkään negatiivista vuotta)
• Tasainen EPS kasvu kuvasi Grahamin mielestä yrityksen taloudellista tasapainoa.
7. Keskimääräinen P/E-luku viimeiseltä kolmelta vuodelta enintään 15
• Alhainen P/E-luku tarkoittaa halpaa firmaa
8. hinta/tasearvo x osakekohtainen tulos enintään 22 (P/B-luku x P/E-luku <= 22)
• Toinen mittari halvalle yritykselle
9. Osake maksaa osinkoja
• Kenties ei niin relevantti enää nykypäivänä

(The Guru Investor, ss. 33-53)

Menetelmän track-record

• Graham itse pääsi keskimäärin 20% vuosituottoon kahdenkymmenen vuoden aikana
• Value-investing.eu -sivuston mallisalkku 50 miljoonan euron pääomalla, 20 osakkeella, vuodet 1999-2009 pääsi 12,48% kun EURO STOXX putosi -3,13%
• http://validea.com/stocks/mp.asp sivustolla mallisalkku vuodesta 2003 eteenpäin päässyt 14,9% vuosituottoon

Indeksin voittaminen: yksinkertaista, muttei ilmaisia lounaita

Olen luonteeltani hyvin skeptinen. En usko ilmaisiin lounaisiin. Kun tutustuin ensimmäistä kertaa erilaisiin indeksit voittaviin systeemeihin, suhtauduin hyvin epäluuloisesti: "Miksi, jos sellaisia järjestelmiä on olemassa, kaikki eivät käytä niitä ja siten nakerra menetelmien arvon?"

Kirja jota luen listaa seuraavia järkevältä kuulostavia syitä:

1. Ihminen on tunteellinen eläin ja luottaa helposti intuitioihinsa
2. Järjestelmien seuraaminen vaatii pitkäjänteisyyttä, mitä ei aina löydy
3. Järjestelmien seuraaminen vaatii riskinsietoa, sillä niiden volatiliteetti on usein indeksejä suurempi

Periaatteessa kaikki pohjautuu siihen, että järjestelmien pitkäjänteinen, systemaattinen noudattaminen vaatii luottamusta ja luonnetta, jota harvalta löytyy. Erheydymme ns. "riplaukseen" ja trendikkäiden osakkeiden treidaukseen. Hyppäämme junaan ja siitä pois miten sattuu. Yritämme ajoittaa ostoja, vaikka se on todistetusti todella vaikeaa. Pelaamme yksinkertaisesti väärää peliä, tai peliä väärin.

Ajoittamisen vaikeus

Miksi se on niin vaikeaa? Merkittävin osa markkinoiden nousuista tapahtuu hyvin pienissä pyrähdyksissä. Vuosien 1926 - 2006 välisestä noususta, 99% tapahtui 4% kuukausien aikana. Jos sattui missaamaan nuo kriittiset 4% kuukausista, jäi tuotto prosenttiin koko potentiaalista - eli siitä, jos olisi holdannutkin indeksiä lähdöstä loppuun saakka.

Jos mielii päästä indeksin kanssa samoihin kasvulukemiin, täytyy arvata oikein kolme neljäsosaa kerroista. Asiantuntijatkaan eivät tähän pääse, saatika minä. Etkä todennäköisesti sinäkään.

Älä yritä pelata muita paremmin, pelaa eri tavalla

Benjamin Grahamin kenties tärkeintä perintöä on: ei kannata yrittää päihittää muita sijoittajia pelaamalla peliä paremmin - tulee pelata eri tavalla. Ja tähän arvosijoittaminen pohjautuu. Sen sijaan, että yrittäisi arvata "voittavaa hevosta" - yrittää ennustaa lähitulevaisuuden kurssinousuja ja -laskuja - tulee tutkia mitkä osakkeista ovat aliarvostettuja todelliseen arvoonsa nähden. Näillä osakkeilla on luonnollisesti enemmän nousuvaraa ja vähemmän laskuvaraa. On toki muitakin tapoja pelata "eri tavalla", ja pyrin palaamaan niihin myöhemmin.

Vielä kerran, ei ilmaisia lounaita

Eri tavalla pelaaminen tarkoittaa sijoittamistrategian valintaa ja sen orjallista seuraamista, tapahtui mitä tapahtui. Tämä ei ole helppoa, sillä ihmiselle on luontevampaa luottaa intuitioon, hypätä junasta lyhyen laskun aikana, vaihtaa strategiaa, kun toinen näyttää paremmalta ym. Sijoitustrategian seuraaminen usein kasvattaa volatiliteettiä, mikä näkyy salkun arvon heilahteluina. Pitkäjänteisyyttä omaavalle sijoittajalle tämä kuitenkin kannattaa, sillä jotkut menetelmät tuottavat selvästi indeksiä paremmin (esimerkki: Magic Formula)

The Guru Investor -kirja ja sijoitustrategian metsästys

Kuten mainitsin aikaisemmassa blogipostissa, minulla ei ole (vielä) oikeaa sijoitusstrategiaa. Tämä pitää korjata ja pikaisesti. Kuten mainitsin, luotan arvosijoittamiseen ja siitä tulkoot sijoittamiseni lähtökohta. (En tosin ole täysin luopunut ajatuksesta pyrkiä tunnistamaan vuosia kestävät laskusuhdanteet, mutta sen aika ei ole vielä moneen vuoteen, joten ohitetaan tämä ajatus.) Arvosijoittamista siis, mutta miten?

The Guru Investor

Onneksi pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen. Törmäsin kirjaan nimeltä The Guru Investor: How to Beat the Market Using History's Best Investment Strategies. Kirja on lyhyehkö (317 sivua), helppolukuinen, tosin amerikkalaiseen tyyliin pikku kertomuksilla höystetty. Lyhykäisyydessään, kirja avaa useiden tunnettujen sijoitusgurujen fundamenttianalyysiin perustuvia strategioita ja antaa hyvin konkreettiset säännöt gurujen strategioiden replikoimiseen.

Kirjassa läpikäydyt sijoittajat ja heidän strategiansa:

Arvosijoittajat	Kasvusijoittajat	Kvantitatiiviset analyytikot
Benjamin Graham	Peter Lynch	James O’Shaughnessy
John Neff	Kenneth L. Fisher	Joel Greenblatt
David Dreman	Martin Zweig	Joseph Piotroski
Warren Buffett

Tästä kirjasta alkaa oman sijoitusstrategiani metsästys. Yritän seuraavien päivien aikana läpikäydä hyvin lyhyesti näiden gurujen keskeiset ajatukset ja opit (plagioimatta kirjaa kuitenkaan), ikäänkuin oppimispäiväkirjan muodossa.

Vaikka minulla onkin jo omat aavistukseni siitä, mihin tämä strategian metsästys päätyy, koskaan ei voi olla varma, ennenkuin matka on tehty.

The road of life twists and turns and no two directions are ever the same. Yet our lessons come from the journey, not the destination.

-Don Williams, Jr. - amerikkalainen nobelisti

Note to self: minulla ei ole oikeaa sijoitusstrategiaa

Häpeällistä

Pakko tehdä tunnustus, pohdiskelin tässä jälleen pitemmän tähtäimen sijoittamisia ja huomasin, että minulta oikeasti puuttuu selkeä sijoitusstrategia. Noin, nyt se on tunnustettu. Ensimmäinen askel on ongelman myöntäminen ;)

Seuraava askel on varmaan sellaisen laatiminen. Varmaan näin alkuvaiheessa tulee pysyteltyä todella perus-jutuissa. Osa kehittyvien markkinoiden rahastoissa/ETF:issä ja suurin paino kotimaan osakkeissa.

Mutta miksi juuri kotimaan? Siksi koska ulkomaan osakkeisiin sijoittaminen tuntuu vielä liian vieraalta. Ulkomaisista osakkeista todennäköisesti tuntisin ne suurimmat, menestyneimmät, joilla todennäköisesti on myös eniten laskuvaraa.

Tästä voisi päätellä sen, että sijoitan mielelläni aliarvostettuihin osakkeisiin. Pitää paikkaansa. Olen hieman tutustunut tuohon Piotroskin menetelmään ja se houkuttaa kovasti. Ehkä parempi myöntää oma ymmärryksen tasonsa ja lykätä tuota hieman myöhemmäksi. Ehkä sitten, kun on sijoitusomaisuutta laittaa vaikka kahteen eri salkkuun, tuota voisi kokeillakin. Tämän hoitaminen kustannustehokkaasti tosin vaatii paljon enemmän kuin minulla on tällä hetkellä pääomaa.

Jäljelle jää toistaiseksi kotimaan osakkeiden sijoitusstrategia. Ostostrategia on melko suoraviivainen: sijoita toistaiseksi aina kun on varaa. Sijoita hajauttaen noin 10-20 osakkeeseen, joita pidät aliarvostettuina tulevaisuuteensa nähden.

Jäljellä olevat ongelmat:

1. Koska myyn? Tarkoitus on myydä vain, jos jostakin muusta kohteesta voisi saada selvästi paremman tuoton. Myyminen tulee melko harvoin kysymykseen - joskus kuitenkin, eli koska?
2. Miten valita aliarvostetut osakkeet järjestelmällisesti ja tunteilematta?

Mitkä ovat sinun motivoivat mittarisi?

Turskat ja itsensä huijaaminen

Turskia ei kannata unohtaa. Tai painaa villasella "no se oli monta vuotta sitten". Oli toissaviikolla tai -vuosikymmenellä, tappiolliset sijoitukset kuuluvat jokapäiväiseen sijoittamiseen. Ja turskien pois pyyhkiminen seurannasta, tappiolla myyminen ja unohtaminen ym. epäurheilullinen toiminta antaa vain väärän kuvan sijoitusten todellisesta onnistumisesta. Katsotaanpa tällaista salkkutilannetta, josta olen poistanut Nokia-sijoitukseni:

Kuva: turskattoman salkun osakkeiden suhteelliset arvonnousut

Eikö näytäkin ihan kivalta? Toki tarkempaa analysointia varten tulisi tietää kuinka kauan kukin osake on salkussa ollut. Jos tämän ottaa huomioon ja laskee vuosituottoprosentteja, tilanne näyttää ihan mukavalta. Tulee lämmin ja turvallinen olo. Kaikki menee kivasti. Eiköhän tässä voi ottaa rennosti ja antaa homman edetä omalla painollaan?

Turskien motivointiarvo

Otetaanpa Nokia-turskat mukaan ja katsotaan tilanne uudelleen:

Kuva: Nokia-turskat mukaan

Salkku on hädin tuskin edes plussalla, johtuen vahvasta Nokia-painosta ja sen korkeasta keski-ostohinnasta. Enää ei olekaan niin lämmin ja turvallinen olo. Hieman jopa sapettaa. Vaikka olen Nokian jälkeen tehnyt oikeasti hyviä kauppoja, ei salkku ole antanut niitä anteeksi - nimenomaan tällä mittarilla. Ja siksi pidänkin tästä mittarista niin paljon :) Se kannustaa.

Nollaa voitot turskien sijaan

Jos tulisi tilanne, jossa haluaisin kotiuttaa voittoja, katsella markkinoiden laskua hetken ja ostaa halvemmalla takaisin, jättäisin Nokia-turskat salkkuun. Näin lähtötilanne olisi tappiollinen ja on heti konkreettinen saavutettava tavoite: plussalla oleva salkku.

Voitot (samoin kuin tappiot) tulee toki kirjata sijoitusten vuosituottolaskelmiin, jotta tarkka kuva pitkäjänteisestä sijoituksesta säilyy oikeana. Mutta siellä niiden turvallista oloa tuottava vaikutus toivottavasti eksyy muuhun sälään.

Seuraa heikosti meneviä mittareita, joihin voit vaikuttaa kuukausien aikajänteellä

Seuraan sijoittamisiani monella tapaa:

• Salkun absoluuttinen arvo vrt. ostoarvoon, eli ollaanko absoluuttisesti plussalla vai miinuksella
• Salkun voittoprosentti, eli voitto tai tappio per hankintahinta.
• Salkun vuosituottoaste, eli osakkeiden tuotto tai tappio vuoden aikajaksolle sovitettuna, painotettuna hankintahinnoilla - ts, kuinka kovaa vuosituottoa salkkusi tahkoisi jos sama meno jatkuisi
• Koko sijoitustoiminnan vuosituotto
• Salkun arvo vrt. tavoitteisiin

Ymmärsit pointin, tapoja mitata toimintaa on monia. Suosittelen valitsemaan mittareita, joissa ei mene liian hyvin ja joihin voi konkreettisesti vaikuttaa muutaman kuukauden aikajänteellä. Nämä toki ovat kaikille yksilöllisiä ja riippuvat täysin sijoittamisstrategiasta. Passiivisessa sijoittamisessa motivoivat mittarit ovat varmasti eri, kuin aktiivisijoittajalla.

Mikä on sinun tärkein mittarisi?

Herättikö ajatuksia? Mitä mittaria sinä seuraat ja miten se tukee strategiaasi? Varsinkin te passiiviset sijoittajat, kuulisin mielelläni teiltä kommentteja, sillä se on minulle huterampaa aluetta.

Uskon kultakuplan paisumiseen lähitulevaisuudessa

Uskon, että kultakupla paisuu vielä ainakin hetken.

• Kasvu ei näytä vielä hiipuvan.
• Hinta ei heittelehdi holtittomasti.
• Kullan epäluotettavuudesta puhuu Soros ja mediat, mutta sijoittajien käyttäytymisessä tämä ei vielä näy.
• Rahoitusmarkkinoilla on edelleen epävarmuutta

Mikäli osakemarkkinoiden epävarmuus jatkuu, jatkaa kulta nousuaan. Ja nyt kullan hintaan on jo saatu tasainen, epäluonnollinen nousuvire, jonka pysäyttäminen todennäköisesti vaatii joko todella hyviä uutisia rahoitusmarkkinoilta tai sitten sen puhkeamisen. En usko että kumpikaan noista on vielä lähellä. Ja tätä tutinaa testatakseni, sijoitin vivulla bull-kultafutuureihin (ihan vähän vain). Näin ainakin pääsen testaamaan sitä, miltä tuntuu sijoittaa ilmiöön, jonka uskon kiihtyvän kuplaan asti ja puhkeavan. Onnistunko Soroksissa vai jääkö vain surettamaan, se selviää.

Äkkirikastumisia kultakuplaan sijoittamalla?

George Soros on varoitellut kultakuplasta jo hetken aikaa. Samalla Soros'n Soros Fund Management yhtiö on kasvattanut kultasijoitustensa määrää huomattavasti.

Soros on tunnettu talouskuplatuntija ja osaa hyödyntää tämän tyyppiset markkina-anomaliat. Soros'n teoria markkinoiden "refleksisyydestä" (Theory of Reflexivity) käsittelee sitä sosiaalispsykologista ilmiötä, joka kuplat mahdollistaa. Joten en ihmettele, jos tämä veijari tietää miten kullasta hyötyy nyt, kun se osoittaa kuplamaisia piirteitä.

Jos kultakupla on totta, rysähtävätkö kultakurssit kohta? Eivät välttämättä. Ohessa oleva havainnollistava graafi siitä, miten todella äärimmäisessä tilanteessa kultakupla voi käyttäytyä. (Silverismoney)

Kuva: täysin hypoteettinen mielikuvitusleikki kullan hinnan kehityksestä

Jos Soroskin sijoittaa kultaan, kannattaako minunkin? Soros mainitsee, että kulta ehdottomasti ei ole enää turvallinen sijoitus. Ei varmasti olekaan, mutta se ei tarkoita, etteikö siellä olisi vielä useita kymmeniä prosentteja kasvupotentiaalia ennen kuplan puhkeamista.

No, pitkäaikaiselle sijoittajalle tällaiset riskit eivät välttämättä kannata. Äkkirikastumisia havittelevalle, korkeita riskejä sietävälle ja/tai kullan hinnan käyttäytymistä hyvin ymmärtävälle tässä varmaan on mahdollinen paikka merkittäviin voittoihin.

Itselläni on kourallinen kultasijoituksia. Meinaan seurata peliä vielä ainakin hetken.

Pitkäaikaisen sijoittamisen tärkein taito: laskusuhdanteiden tunnistaminen

Monen sijoittajan kirjoittaessa tai puhuessa kyseisestä harrastuksestaan, kuulee usein sijoittajan mitaksi indeksin voittamisen: indeksin kasvaessa sijoituksesi kasvaa nopeammin ja indeksin laskiessa sijoituksesi on "vähemmän tappiolla".

Mitä jos indeksin päihittävien osakkeiden valintaan keskittymisen sijaan erikoistuisikin nousu- ja laskusuhdanteiden tunnistamiseen? Laskusuhdanteessa kotiuttaisi sijoituksensa laittaisi vaikka korkoihin, tai miksei hieman shorttaisikin. Kävisikö näin (katso kuva):

Kuva: jos laskuvuodet voisi välttää


Eli sen sijaan, että kysyy itseltään: "Mikä on tämän hetken paras sijoituskohde", kysisikin vain: "Onko seuraava vuosi kasvuvuosi vai ei?"

Tätä luonnehditaan usein kovin vaikeaksi toteuttaa käytännössä. Mutta uskon että syklin pituudesta johtuen tämä on ihmisen järjelle vaikeampi käsittää. Esimerkiksi 7-vuoden sykleissä tapahtuvat nousu- ja laskuvuodet voi tehdä sijoittamiseen orientoitumisesta hankalaa. Käytännössä se mikä toimi viime vuonna, ei toimi enää välttämättä tänävuonna - mutta saattaa toimia taas 5 vuoden päästä.

Onko siis tämän hankaluus sitä, että se on oikeasti vaikeaa, vai onko pitkien syklien hahmottamine, ymmärtäminen ja sisäistäminen vai ihmiselle vastoin luonnetta? Tämähän tarkoittaisi että sijoittamisen harrastaminen tarkoittaisi aktiivisesti osakkeista pois pysymistä, jopa vuosia kerrallaan.

Onko olemassa maagista rikastumisen yhtälöä?

Niin, onko olemassa maagista rikastumisen yhtälöä? Jotkut ainakin näyttävät uskovan siihen.

Törmäsin Pasi Havian ylläpitämään blogiin taloudellinenriippumattomuus.com ja vakuutuin blogista, tätä kannattaa seurata.

Yksi mielenkiintoisista blogiartikkeleistaan käsittelee Magic Formulaa. Historiatietojen perusteella kaava näyttäisi päihittävän indeksiin sijoittamisen.

Lue koko juttu täältä: http://www.taloudellinenriippumattomuus.com/2010/06/magic-formula-helsingin-porssissa.html

Täytyy viikonloppuna katsoa jos saisi aikaan jonkun automaagisen Google Dokumentin tätä varten.

Vuokra-asunto vai omistusasunto? Lyhyt vai pitkä asuntolaina?

Onko sinulle itsestäänselvää, että oma asunto kannattaa ostaa mahdollisimman aikaisin ja maksaa pois mahdollisimman nopeasti? Aika usein näin varmaan on, mutta tämä ei ole ihan itsestäänselvää. Tässä blogissa tutustutaan eri asumismuotojen kannattavuuteen. Voit myös käyttää oheista taulukkoa vertailemaan omia vaihtoehtojasi.

Mitkä seikat vaikuttavat asumisen kannattavuuteen

Jos haluaa vertailla eri asumismuotoja, pitää asiaa katsoa monen kymmenen vuoden tähtäimellä. 30-vuoden asuntolainat eivät ole kovin harvinaisia, joten otamme tässä tarkasteluajaksi 30 vuotta.

Jotta vuokralla-asumista voidaan vertailla omistusasumiseen, jouduttaisiin ottamaan huomioon kaikki kumpaankin asumismuotoon liittyvät kustannukset. Olen pyrkinyt yksinkertaistamaan tässä hieman, ja samalla tietenkin avautuu teille mahdollisuus osoittaa laskelmien puutteet ;) Tarkastakaa toki oheinen Google dokumentti ja kopioikaa omaan käyttöön, jos haluatte ruuvata arvoja.

Suurimmat vaikuttavat asiat yleisissä tapauksissa ovat:

• Käteen jäävä raha, josta maksetaan asumiskulut ja loput sijoitetaan 
• Vertailussa käytettävät vuokrakulut 
• Vertailussa käytettävät omistusasumiskulut (esim. vastike jne) 
• Vertailussa käytettävän asunnon arvo ostohetkellä (olisi vertailun vuoksi hyvä varmaan vastata vuokrakuluja vastaavaa asuntoa) 
• Oletettu sijoitetun rahan vuosikorko 
• Oletettu keskimääräinen lainan korko 
• Oletettu asunnon arvon kasvu vuodessa 

Näillä pitäisi päästä jo alkuun.

Vuokralla asuminen on todennäköisemmin halvempi vaihtoehto, jos

• Vuokra suhteessa asunnon arvoon on pieni 
• Omistusasumiskustannukset olisivat isoja 
• Lainan korot arvioi korkeiksi 
• Sijoitustensa vuosituoton arvioi korkeaksi 
• Asuntojen arvon uskoo kasvavan hitaasti, tai jopa laskevan

Omistusasuminen on todennäköisemmin halvempi vaihtoehto, jos

• Lainan korot arvioi alhaisiksi 
• Omistusasumiskustannukset arvioi alhaisiksi 
• Vuokra on korkea 
• Sijoitustensa vuosituoton arvioi matalaksi 
• Asuntojen arvon uskoo kasvavan nopeasti 

Pitkä vai lyhyt laina?

Lainan pituus riippuu todella paljon omasta maksukyvystäsi. Jos pystyt lyhentämään asuntolainaasi ja samalla vähänkin kasvattamaan sijoitusomaisuuttasi, kannattaa pitkä asuntolaina jos oletat sijoitustesi tuoton ylittävän asuntolainan koron.

Mikäli asuntolainasi on niin suuri, että lyhennykset nakertavat sijoituksiasi, kannattaa laina maksaa pois mahdollisimman vikkelästi. Tosin tällaista asuntolainaa en kyllä suosittele kenellekään. Siinä ollaan hankittu omaa maksukykyä suurempi asuntolaina.

Toisin sanoen, ota aina pitkä laina ja sijoita ylimääräinen. Niin kauan kuin korot ovat maltillisia, eli alle sijoituksillesi saaman tuoton.